Vierailukohteet

Juho Isopahkala edustaa tilansa viidettä sukupolvea, ja vuodesta 2005 lähtien tilaa on pyöritetty yhtiömuotoisesti Juho Isopahkalan toimiessa virallisena isäntänä. Tila on kasvanut vuosien varrella merkittäväksi naudanlihan tuottajaksi: vuosittain tuotannossa on noin 1300 teurasta, ja peltoviljelyä on noin 700 hehtaaria.

Kaikki eläinten rehu tuotetaan omilla pelloilla, ja omavaraisuuden kehittäminen onkin yksi tilan keskeisistä tavoitteista. Pellot on aikoinaan raivattu metsistä, joten niiden kehittäminen, kuten pH-arvojen tasapainottaminen ja viljelyn optimointi, on ollut pitkäjänteistä työtä, joka jatkuu yhä.

Tilan toiminnan ytimessä on jatkuva kehittäminen. Uusinta teknologiaa hyödyntämällä pyritään parantamaan peltoviljelyn tuottavuutta, mikä heijastuu suoraan myös eläinten hyvinvointiin. Tavoitteena on entistä tasapainoisempi kokonaisuus, jossa satokaudet vastaavat mahdollisimman hyvin eläinten ruokinnan tarpeita. 

Isopahkalan tila on ollut alansa edelläkävijöitä jo 2000-luvun alusta lähtien, jolloin se kuului ensimmäisten yli tuhannen eläimen tilojen joukkoon. Myös rehulogistiikka hoidetaan omalla tilalla, mikä tekee toiminnasta tehokasta ja hallittua.

Vierailijalle tila tarjoaa monipuolisen näkymän nykyaikaiseen naudanlihantuotantoon: avopihatossa voi nähdä niin lehmiä kuin nuorta karjaakin, ja aamupäivisin pääsee seuraamaan arjen keskeisiä töitä, kuten eläinten ruokintaa ja rehustusta.

Tilan tarina ulottuu viiden sukupolven taakse, ja nykyinen yrittäjä on toiminut alalla jo yli 20 vuotta. Vuonna 2006 toteutettu sukupolvenvaihdos toi mukanaan merkittävän suunnanmuutoksen, kun tuotanto siirrettiin lampaisiin ja samalla koko maataloustoiminta elvytettiin uudelleen. Entisestä kasvinviljelypainotteisesta tilasta on kasvanut monipuolinen kotieläintila, jossa lampaat ovat toiminnan keskiössä.

Tilalla kasvatetaan alkuperäisiä suomalaisia lammasrotuja luonnonmukaisin menetelmin. Lammastaloudessa hyödynnetään mahdollisimman laajasti kaikki tuotannon osa-alueet: tilalla toimii oma teurastamo, lihantuotanto on keskeisessä roolissa, ja villaan panostetaan määrätietoisesti sekä jalostuksen että laadun kehittämisen näkökulmasta. Tulevaisuudessa tilalla haluttaisiin kehittää myös taljojen parkitsemista. Lisäksi tila tarjoaa yksityisiä sosiaalipalveluja, kuten virkistävää työtoimintaa, ja osallistuu aktiivisesti perinnemaisemien hoitoon sekä luonnonsuojelualueiden ylläpitoon.

Kokonaisuudessaan tilan pinta-ala perinnemaisemineen on noin 120 hehtaaria, ja eläimiä on noin 600, joista uuhia noin 400. Toimintaa täydentävät harrastehevoset sekä paimentavat työkoirat, jotka ovat tärkeä osa arkea.

Toiminnan taustalla on vahva halu kehittää ja uudistaa. Pitkäjänteinen jalostustyö sekä aktiivinen osallistuminen kansainvälisiin verkostoihin ja työryhmiin – erityisesti villaan liittyen – ovat keskeinen osa tilan kehitystä. Tavoitteena on edistää paikallisuutta, luonnonmukaista tuotantoa ja regeneratiivista maataloutta, joka vahvistaa maaperän hyvinvointia ja sitoo hiiltä. Tila toimii myös pilottikohteena, ja sen edustaja on ollut mukana asiantuntijana Euroopan komission työssä, jossa villan asemaa on onnistuttu vahvistamaan osana maatalouden tukijärjestelmiä.

Tulevaisuuden haaveena on, että maatalouden arvostus kasvaa Suomessa ja alalle löytyy uusia jatkajia. Maatalouden jatkuvuuden turvaamisen eteen tulee tehdä töitä, ja se edellyttää kannattavuutta, avoimuutta sekä positiivista keskustelua maatalouden ja kotieläinyrittäjyyden ympärillä. Tila onkin hyvä esimerkki siitä, miten monialainen ja kestävästi rakennettu maatalousyritys voi yhdistää tuotannon, ympäristönhoidon, hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

Ville-Matti Vuollet on toiminut maatalouden kone- ja urakointipalvelujen parissa käytännössä koko ikänsä. Urakointi alkoi jo nuorena, ja 15-vuotiaana traktorikortin saatuaan työ koneiden parissa käynnistyi toden teolla. Yritystoiminta muuttui osakeyhtiöksi vuonna 2004, ja kokemusta alalta on kertynyt jo yli kahden vuosikymmenen ajalta.

Yritys tarjoaa monipuolisia maatalouden kone- ja urakointipalveluja, pääasiassa noin 100 kilometrin säteellä Kalajoelta. Suurimpia kokonaisuuksia ovat säilörehun korjuu ajosilppuriketjulla sekä lietteen kuljetus ja levitys. Lisäksi palveluihin kuuluu muun muassa maansiirtoa, lumitöitä ja erilaisia traktoritöitä. Yritys toimii myös kehityskumppanina eri toimijoille, testaten koneita ja laitteita käytännön työssä.

Yritys muun muassa toteuttaa maatiloille vaativia ja kalustoltaan kalliita töitä, jotka maatilat saattavat usein ulkoistaa. Käytössä on laaja konekanta, johon kuuluu useita traktoreita, rekka-autoja, kaivinkoneita, metsäkoneita sekä erilaisia työlaitteita.

Työtä motivoi vahva kiinnostus koneisiin ja urakointiin jo lapsuudesta asti. Tulevaisuudessa tavoitteena on tasata työn kausiluonteisuutta ja jakaa työmäärää nykyistä tasaisemmin ympäri vuoden, sillä ala on investointivaltainen ja sesongit voivat olla kuormittavia.

Pitkä kokemus näkyy varmuutena ja osaamisena, ja vuosien varrella on nähty monenlaisia tilanteita. Tilavierailulla pääsee tutustumaan koneisiin läheltä, ja kiinnostuneilla on mahdollisuus jopa nousta työkoneiden hytteihin sekä tutustumaan tilan arkeen käytännössä.

Ollikkalan koulutila on yli 100-vuotias maatalouden oppimisympäristö, jossa robottinavetta on ollut käytössä vuodesta 2022. Tila on alusta asti toiminut koulutilana ja opetusnavettana, jossa yhdistyvät käytännön maatalous, koulutus ja tutkimus. Peltoja viljellään rehuntuotantoon, ja tilalla on noin 96 hehtaaria sekä noin 65 lypsylehmää.

Kannuksen toimipaikassa opiskelee vuosittain noin 800 opiskelijaa, joista osa suorittaa tutkintoa ja osa osallistuu lyhyemmille kursseille. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti ammattikoulujen, yritysten ja tutkimuslaitosten, kuten Luonnonvarakeskuksen kanssa. Koeruutujen ja tutkimusten avulla kehitetään esimerkiksi laidunnusta ja nurmiseoksia, jolloin peltojen käyttöä voidaan monipuolistaa perinteisen maidontuotannon rinnalla.

Tilan toimintaa kehitetään vahvasti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) suuntaan. Tavoitteena on lisätä pellon ja navetan käyttöä käytännön pilotoinneissa yhdessä eri tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Opiskelijat osallistuvat yhä enemmän TKI-hankkeisiin, mikä antaa heille arvokasta käytännön kokemusta ja rohkeutta hyödyntää tutkimustietoa omassa tulevaisuuden työssään.

Robottinavetassa lehmät elävät vapaasti sisätiloissa ja käyvät lypsyllä omaan tahtiinsa, keskimäärin noin kolme kertaa päivässä. Ne voivat liikkua vapaasti, päästä ulos jaloittelemaan ympäri vuoden ja kesäisin laiduntamaan. Eläinten hyvinvointiin panostetaan vahvasti, ja lehmät totutetaan lypsyrobottiin jo hiehovaiheessa, mikä vähentää stressiä ja parantaa sekä hyvinvointia että tuotannon kannattavuutta.

Tilalla on lisäksi moderni kamerajärjestelmä, jonka avulla navetan toimintaa voidaan seurata tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Vierailijoille on mahdollisuus tutustua toimintaan showroom-tilasta käsin, jossa navetan arkea voi seurata reaaliaikaisesti.

Tilan historia ulottuu 1800-luvulle asti, ja Juha Manninen on jatkanut sukutilan yrittäjänä vuodesta 1995 lähtien. Kyseessä on Mannisen kotitila, jonka toiminta perustuu lypsykarjatalouteen ja laiduntuotantoon.

Tilalla on kolme lypsyrobottia ja keskilehmäluku on noin 178. Peltoa on viljelyksessä yhteensä noin 200 hehtaaria, jossa tuotetaan säilörehua ja viljaa. Mannisen lisäksi tilalla työskentelee kaksi vakituista työntekijää.

Manninen on kasvanut maatalouden pariin ja ollut mukana peltotöissä pienestä pitäen. Hän on koulutukseltaan viljelijä ja metsäalan osaaja Kainuun ammattiopistosta. Työ maatilalla on hänelle sekä ammatti että elämäntapa, ja eläinten kanssa työskentely on aina ollut mielekästä puhaa.

Tulevaisuuden tavoitteena on kehittää tilaa edelleen, mahdollisesti lisäämällä yksi lypsyrobotti ja vahvistamalla tilan toimintaa entisestään. Kehityksen keskiössä on hyvä tiimi, johon kuuluvat työntekijät, eläinlääkäri, urakoitsijat sekä rehuntuotanto. Tilalla panostetaan myös eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon kehittämiseen esimerkiksi perimän selvittämisen, ruokinnan ja olosuhteiden parantamisen kautta. 

Vierailijoilla on mahdollisuus tutustua tilan arkeen, nähdä lehmien ruokintaa sekä robottien toimintaa ja seurata myös nuorkarjan eli hiehojen elämää. Lisäksi tilalla on paikalla Suomen Nestelannoituksen ja NHK-Keskuksen edustajat, jotka osaavat kertoa tarkemmin oman alansa erityispiirteistä.

Pietilän Perunan tilalla viljellään ja pakataan ruokaperunaa. Tilan toiminta on alkanut parin hehtaarin kokoisesta siirtolaistilasta vuonna 1975. Tällöin kalastuksen ohella aloitettiin perunanviljely, joka on säilynyt tilan päätuotantosuuntana tähän päivään asti. 

Tilan toimintaa pyörittää nykyään kolmas sukupolvi, veljekset Tuomas, Olli ja Kalle Pietilä sekä Jaana Pietilä. Osakeyhtiöksi tila muuttui vuonna 2022. Nykyisin viljelyssä on vuosittain noin 120 hehtaaria perunaa, ja noin 15 eri perunalajiketta. Perunanviljelyn rinnalla toteutetaan monipuolista kiertoviljelyä, mikä tarkoittaa, että samalla lohkolla kasvatetaan perunaa noin 4-5 vuotta, jonka jälkeen siinä kasvaa 2-3 vuotta viherlannoitusnurmi. 

Toiminnan keskiössä on jatkuva ja kestävä kehittäminen, kannattava tuotanto sekä laatu edellä tekeminen. Tilalla panostetaan investointeihin, jotka tehostavat toimintaa ja ylläpitävät tuotteiden laatua sekä edistävät kestävää ja ympäristön huomioivaa toimintaa. Nykyaikaisilla pakkauskoneilla perunaa pakataan kuluttajapakkauksista aina suursäkkeihin. 

Tilalla hyödynnetään myös aurinkoenergiaa. Käytössä on 90 kWp:n aurinkosähköjärjestelmä, joka tuottaa merkittävän osan tilan sähkön tarpeesta.

Vierailijat pääsevät tutustumaan nykyaikaisen perunatilan arkeen. Lisäksi kohteessa on paikalla edustajia myös Konekanta Oy:stä sekä Purmet Oy:stä, jotka osaavat kertoa enemmän perunan käsittely- ja pakkauskoneista sekä salaojahuuhteluvaunusta. 

Luontopolku tarjoaa mukavan ja helposti lähestyttävän retkikohteen kaikenikäisille luonnon ystäville. Reitti on noin 2,2 kilometriä yhteen suuntaan, ja se kuljetaan edestakaisin, joten kokonaismatkaksi kertyy noin 4,5 kilometriä. Kävelyyn kannattaa varata aikaa noin 1–1,5 tuntia – hieman pidempäänkin, jos haluaa pysähtyä rauhassa ihastelemaan maisemia ja tutustumaan reitin varrella oleviin opastauluihin.

Reitti on helppokulkuinen ja esteettömyys on huomioitu: polku koostuu lankku- ja sorapinnasta, joten se sopii monenlaisille kulkijoille. Luontopolku kulkee kahden laidunalueen välissä, ja molemmin puolin reittiä voi nähdä lampaita laiduntamassa, mikä tekee kokemuksesta erityisen viihtyisän ja mielenkiintoisen myös lapsille.

Polku sopii koko perheelle ja tarjoaa nähtävää kaikenikäisille – kasveja, lintuja sekä perinnebiotooppien monimuotoista luontoa. Reitin toisessa päässä sijaitsee lintutorni, jossa voi käydä tarkkailemassa alueen linnustoa. Kiikarit kannattaa ottaa mukaan, jos luontoarvot ja lintujen bongailu kiinnostavat.

Farmari-tapahtuman aikaan järjestetään päivittäin noin tunnin mittaisia opastettuja kierroksia, joilla oppaina toimivat Maa- ja Kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntijat sekä Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija. Opastusten lisäksi reitillä voi kulkea myös omatoimisesti muina aikoina. Opastuksiin toivotaan ennakkoilmoittautumista.

 Luontopolulla liikuttaessa on tärkeää huomioida laiduntavien lampaiden rauha. Pidäthän koirat kytkettyinä, etkä ruoki tai häiritse eläimiä. Lisäksi on hyvä pysyä merkityillä reiteillä, jotta eläinten laidunalueet eivät häiriinny ja luonto säilyy mahdollisimman koskemattomana kaikille kävijöille.